Olimme myyneet Lapinlahdella paritalon asunnon muutamassa kuukaudessa uudelle omistajalle vuonna 2012 ja yhtäkkiä olimme tilanteessa, että mistäs meille uusi koti? Kiertelimme katsomassa monenlaisia asuntoja mutta aina tuntui, että niissä oli jotain minkä takia ne eivät sopineet meille; sijainti, hinta, koko tms. Alkoi olla jo vähän epätoivoinen olo ja naureskelimmekin että jokohan kohta löydämme majapaikan veneen alta! Olimme etsineet asuntoa sekä yksityiseltä että kunnan puolelta mutta meille sopivaa ei tuntunut vain löytyvän. Eräs henkilö sanoi meille jossain vaiheessa, että entä jos vielä kysytte kunnalliselta puolelta olisiko siellä tarjolla yksityisellä olevaa asuntoa. Niinpä olimme yhteydessä kunnan asuntotoimistoon ja saimme kuulla yksityisellä vapaana olevasta kerrostaloasunnosta. Ajatus kerrostaloasumisesta tuntui minusta jotenkin ahdistavalta mutta alkoi tuntua, että muuta vaihtoehtoa ei enää ole. Olin ajatellut, että jos joudumme kerrostaloon niin minusta olisi kiva, jos asunnossa olisi tilava eteisaula ja jos Otolle löytyisi oma soppi niin sellaista asuntoa voisin ajatellakin. Niinpä menimme sitä asuntoa katsomaan. Asunnon ovi avautui eteisaulaan, ihan niin kuin olin toivonut! Kiersimme asunnon läpikotaisin ja lopuksi katsoimme huoneiden perällä olevaa, ikkunallista soppia, joka oli kuin Otolle tehty! Kyllä, tässä se on. Tämän asunnon me otamme! Oton parvisänkykin mahtui ihan ihmeellisesti sinne soppiin, aivan kuin se olisi sitä varten tehty!